Jääkiekon MM-kisat ovat suomalaisittain aina suurta viihdettä. Näin on asian laita myös vuonna 2022, kun kisat pelataan kotimaisella maaperällä Tampereella ja Helsingissä sekä lähetetään tavalliseen tapaan televisiosta. Takana on jo valmiiksi valtavan hieno lätkävuosi, sillä Suomi onnistui jo voittamaan ensimmäistä kertaa historiassaan olympiakultaa vain muutama kuukausi aikaisemmin.
Suomen olympiavoittoa Kiinassa voidaan pitää jonkinlaisena yllätyksenä. Hieman ehkä tosin menee sen piikkiin, että NHL-pelaajia saatiin kisoihin mukaan vain rajoitetusti. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan joukkueet olisivat hyötyneet, jos pohjoisamerikkalaisen liigan tähtiä olisi ollut enemmän jäällä. Sen sijaan päätösottelussa siitä kaikkein kirkkaimmasta kamppailivat tällä kertaa Suomen ja Venäjän poppoot.
Tässä artikkelissa katsomme, millaisia yllätysvoittoja jääkiekon MM-kisoissa on vuosien varrella nähty.
Yllätykset kuuluvat urheilun ja vedonlyönnin luonteeseen
Ennen kuin sukelletaan syvään päätyyn tässä aiheessa, on hyvä todeta, että yllätyksillä on aina paikkansa kaikenlaisessa urheilussa.
Urheilu käytännössä elää tilastoista, joiden mukaan joukkueita voidaan laittaa alustaviin arvojärjestyksiin. Jos esimerkiksi joukkueessa on paljon edelliskaudella hyvin menestynyttä pelaajamateriaalia, nostaa tämä odotuksia joukkueen mahdollisesta pärjäämisestä kisoista. Samoin historiallinen tieto eri joukkueiden välisistä kohtaamisista voi kertoa tarinaa olemassa olevista voimasuhteista. Vedonlyönti ottaa kaikki tällaiset erilaiset tiedot ja tilastot huomioon tarjotuissa kertoimissa.
Vuoden 2022 jääkiekon MM-kisoihin Suomi lähtee nyt harvinaisesti hienoisena ennakkosuosikkina. Niin sanottu momentum on valmiilla olympiavoittajalla kova, minkä lisäksi myös kotikisat saattavat siivittää poikkeuksellisenkin mallikkaisiin suorituksiin.
Puolan joukkue päihitti Neuvostoliiton 1976
Yksi suurimmista jääkiekon MM-kisayllätyksistä nähtiin 46 vuotta sitten Puolassa Katowicen illassa. Puola sai 8.4.1976 vastaansa suuren ja mahtavan Neuvostoliiton, jota vastaan se oli aiemmin hävinnyt kaikki 12 joukkueiden yhteisistä otteluista. Maaliero näiden otteluiden osalta oli punakoneen eduksi 136–14.
Puola pelasi ottelussa kotiyleisönsä edessä ja onnistui tykittämään tilanteeksi toisen erän alkuun johtolukemat 4–1. Neuvostoliiton valmentajan Boris Kulaginin ratkaisu oli ottaa maalivahti Vladislav Tretiak pois maalilta, mutta tämä ei auttanut. Puolan Wieslaw Jobczyk viimeisteli hattutempun, kun ottelua oli jäljellä enää 20 sekuntia. Viimeinen maali lähti lopulta viisi sekuntia ennen pelin loppumista Neuvostoliiton Valeri Kharlamovin mailasta, mutta Puola onnistui tästä huolimatta voittamaan pelin lukemin 6–4.
Neuvostoliiton kaatuminen ottelussa oli iso uutinen, sillä maa oli voittanut kolmet edelliset kisat ja tätäkin ennen dominoinut käytännössä koko 1960-luvun siirtymällä aina vain kultavoitosta seuraavaan.
Tanska upotti Yhdysvallat vuonna 2010
Jääkiekon MM-kisoissa on vuosien varrella nähty useita sellaisia joukkueita, jotka eivät joka vuosi ole edes mukana A-sarjassa. Heikosti pärjäävät maat saattavat toisinaan pudota alempaan divariin, josta ne sitten taas jonain vuonna ponnistavat takaisin.
Tanska oli jääkiekossa pitkään maa, joka ei hirveästi voitoilla juhlinut. Vuoteen 2010 mennessä Tanska oli kuitenkin ehtinyt pelata huipputasolla jo kahdeksan perättäisen vuoden ajan. Enää maan menestystä ei siis voitu pitää minään valtavana yllätyksenä, mutta päänahat suurista lätkämaista olivat silti edelleen harvinaisia.
Ensimmäisessä kisaottelussaan Tanska voitti ensimmäistä kertaa historiassaan Suomen. Voitto tuli suomalaiset pelaajat järkyttänein lukemin 4–1, mutta vielä tätäkin isompi voitto oli luvassa kaksi vuorokautta myöhemmin. Tuolloin vastaan asettui kivikova Yhdysvallat.
Ensimmäinen erä oli ottelussa maaliton, mutta toisen erän puolivälissä Lars Eller laittoi verkot heilumaan. Yhdysvallat kuitenkin tasoitti vain muutama minuutti myöhemmin ylivoimalla. Lopulta siirryttiin viiden minuutin jatkoajalle, jossa Stefan Lassen viimeisteli Tanskalle jo kisojen toisen historiallisen voiton.
Mahtavasta alusta huolimatta Tanska nöyrtyi lopulta puolivälierissä Ruotsille tullen kisoissa kahdeksanneksi. Kyseessä oli joka tapauksessa Tanskan paras sijoitus koskaan.
Sveitsi voitti hopeaa vuonna 2018
Sitä sanotaan, että hopea ei ole häpeä ja että aika kirkastaa hopeamitalin. Tämä on täysin totta, joten kelpuutimme lähihistoriasta mukaan tämänkin hetken, vaikka hopea teknisesti ottaen urheilussa hävitäänkin.
Sveitsi on nostanut profiiliaan jääkiekossa aivan viime vuosina. Vuoteen 2013 mennessä Sveitsin viimeisin vierailu mitalikannassa oli vuodelta 1953, jolloin maa onnistui nappaamaan kotikisoissaan pronssia. Tasan 60 vuotta myöhemmin Sveitsi pelasi Ruotsia vastaan kullasta, mutta ottelu päättyi murskatappioon lukemin 5–1. Vain viisi vuotta tästä myöhemmin luvassa oli kuitenkin revanssi, kun Sveitsi ja Ruotsi kohtasivat jälleen päätösottelussa Sveitsin yllätettyä puolivälierässä Kanadan 3–2. Ruotsi oli kulkenut voitosta voittoon.
Sveitsi johti finaalia ensin 1–0 ja pian 2–1, mutta lopulta Ruotsi onnistui tulemaan tasoihin toisen erän loppupuoliskolla. Kolmas erä puolestaan päättyi maalittomana, joten seuraavaksi pelattiin neljällä neljää vastaan 20 minuuttia. Lopulta tämäkään ei riittänyt paremman joukkueen selvittämiseen, vaan peli eteni voittomaalikilpailuun. Ruotsi voitti tämän taistelun yhdellä maalilla, mutta kyseisenä vuonna Sveitsi kävi selvästi lähempänä kultaa kuin koskaan aiemmin.
Ruotsi kukisti Suomen vuonna 2003
Me suomalaiset tiedämme hyvin, että Suomen ja Ruotsin kohtaamiset jääkiekossa ovat aina piinallisen jännittävää katsottavaa. Tämän tiedon taustalla on nykyään ilman muuta muuan ilta vuodelta 2003…
Suomi ja Ruotsi kohtasivat toisensa 7.5.2003 Helsingin Hartwall Arenalla. Ottelu alkoi ennaltakin vahvaksi uskotun Ruotsin Mats Sundinin maalilla. Suomi ei tästä kuitenkaan hetkahtanut, vaan ensimmäinen erä kääntyi lopulta Suomelle Teemu Selänteen kahdella maalilla ja Tomi Kallion yhdellä. Erä siis päättyi Suomelle 3–1.
Toinen eräkin käynnistyi meikäläisittäin mukavasti, kun Suomi takoi kaksi osumaa lisää. Ruotsin valmentaja Hardy Nilsson alkoi tässä vaiheessa olla jo epätoivoinen ja vaihtoi Tommy Salon pois maalilta. Yllättäen mahtava 5–1-johtotilanne Suomelta repesi toisen erän loppuun mennessä paljon tiukempaan 5–4-tilanteeseen.
Kolmannessa erässä Peter Forsberg toi kuin toikin Ruotsin tasoihin kotiyleisön kauhuksi. Kun sitten peliä oli enää viisi minuuttia jäljellä, P-J Axelsson ohjasi Sundinin laukauksen Suomen maalin perukoille. Ruotsi siis voitti lopulta 6–5.
Vielä tänäkin päivänä vääräleukaiset realistit osaavat muistuttaa, että Suomen voitto ei vakuuttavastakaan johtotilanteesta huolimatta koskaan ole varmaa ennen kuin tuomari puhaltaa pilliin viimeisen kerran.
